Gnothi
seauton – tunne itsesi, totesi muinoin Sokrates Ateenan kukkuloilla
samotessaan. Ihminen, tunne itsesi. Niin tärkeää, mutta niin kovin vaikeaa.
Erityisesti tänä keväänä olen pohtinut tätä ohjenuoraa. Itsensä tunteminen on
tie omien rajojen ja voimavarojen tunnistamiseen.
Tässä
aasinsillan kautta selitys sille, miksi Asukastalo Kylämajan blogisti on
viettänyt hiljaista eloa jo viikkojen ajan Matalat Kynnykset -blogissa. Niin
rakasta kuin tämä kirjoittaminen onkin, se vaatii luovuutta ja aikaa. Aikaa
istahtaa ja aikaa ajatella ajatuksia. Johan Goethekin totesi, että ihmisen
pitäisi, jos vain mahdollista, sanoa päivittäin muutama järkevä sana. Tämä
luonnollisesti pätee ajatuksiinkin.
Asukastalossa
saa olla ihmisenä ihmiselle, ja se on sitä parasta antia. Joskus istuessaan
tiukasti tietokoneen ääressä lukiessaan sähköposteja, raportteja rustatessaan, toimintaa
suunnitellessaan, tuntuu enemmän kuin elähdyttävältä kuulla ihmisen ääni
ovelta. On elämää suurempaa jakaa ajatuksia, kertoa ja kuulla kuulumisia,
paistatella toisen ihmisen lämmössä. Totta on myös toinen puoli. Kiire vie
ajatukset pois, nopeuttaa askelta ja rinnassa painavat tehtävät, jotka
odottavat tekemistään. Kiire on vitsaus, joka johtaa kohtaamattomuuteen, mikä
taas on myrkkyä. Ja kiirettä ja ohi katsomista maailmamme on täynnä.
Ihminen,
tunne itsesi. Tunnista rajasi, vaali voimavarojasi, sano päivittäin muutama järkevä
sana ja ajattele muutama luova ajatus. Selätetään kiire ainakin kesän ajaksi,
ja hoivataan itseämme ja toisiamme. Ollaan ihmisenä ihmiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti