Matalat Kynnykset

Ärsyttääkö?
Ärsyttääkö Sinua tämä epäsymmetrinen, epämääräinen, epäkaunis johtokasa, josta ei yksinkertaisesti löydä laturia tai kuulokkeita tai mitään järkevää?










Ärsyttäkö Sinua muotopuolipulla, jossa kohotus, kanelit ja sokerit eivät ole tasapainossa?


Entä ärsyttääkö, kun viesteihisi ei vastata asap, toimeksiantojasi ei ryhdytä välittömästi toteuttamaan ja muut vain puuhastelevat muka tärkeitä asioitaan?

Mitä jos aloitettaisiin yhdessä chill down -kevät eli laske chilitasoa alemmaksi -kevät? Oletko huomannut, että päivä on pidentynyt tänä vuonna jo 57 minuuttia, linnut laulavat ja muutamia aurinkoisia päiviäkin on jo saatu kokea? Ei tosin tänään, mutta onhan niitä päiviä ollut.

Silläkin uhalla, että minua pidetään hiukan hassahtaneena, ei niin kovin vakavasti otettavana ja paikallisena hurlumheihenkilönä, aion vaalia itsessäni iloa ja hymyä. Tosin luvalla sanoen se hymy välillä suuntautuu vain sisäänpäin. 

Teen päätöksen, ettei minulla ole oikeutta siirtää, joskus jopa hellästi vaalimaani huonoatuulta eteenpäin. Ja sokerina pohjalla, positiivinen elämänasenne, vaikkakin se joskus vaatii ihan hirvittävästi töitä, lisää elinvuosia ja ehkäisee sairauksia. Hyviin tuloksiin edellä mainitun kaltaisen asenteen kohdalla päädyttiin muun muassa Elämäpelissä –aineiston pohjalta.

Kuten karjalaiset esiäitini (tästä on siis kauan) saunasta tullessaan synnytettyään puolituntia aiemmin kuudennen lapsensa, liotellessaan pettuleipää virsut jalassa totesivat: ”Iloa rintaan, vaikka sydän märkenis”. Tähän sen naurujoogankin toimivuus taitaa perustua. Eli nauretaan vaikka väkisin, ja kohta jo naurattaa oikeasti. Ehkä. Useimmiten.

Tietenkin ymmärrän, etteivät asiat aina ole näin yksinkertaisia. Yksinäisyys on yksinäisyyttä vaikka voissa paistaisi ja köyhyys on karua todellisuutta osalle ihmisistä. Silloin ei vain naurata ja positiivinen elämänasenne ei aina ole päällimmäisenä mielessä.

Joskus auttaa, kun ihmiset kokoontuvat yhteen. Vaihtavat ajatuksia, pitävät toisistaan huolta. Asukastalo Kylämajassa, joka on eräänlainen pienoiskosmos, niin tuulien kuin kansalaisuuksien kuin persoonienkin puolesta, voimme vaalia iloa ja valoisia hetkiä. Voimme auttaa  toisiamme jaksamaan, voimme tarjota apua tuen hakemiseen ja pitää kiinni silloin, kun pimeät hetken tuntuvat liian pitkiltä.

Hyvä alku tässä on myös huolehtia itsestään, laskea ärsytyksiä alaspäin ja tuoda iloa ympärille. Tässä on minun lupaukseni tälle vuodelle.